Elämää Kazakstanissa osa 7

Posted: March 23, 2014 in Uncategorized

Kotiavaus, reissu ja jäätymiset

Hei taas täältä kaukaa Kazakstanista arvoisat lukijat!

Täällä ollaan pelattu ja reissattu viimeinen viikko ja siihen viikkoon on sisältynyt riemua, naurua, raivoa ja pettymyksiä. Viime sunnuntaina siis aloitettiin välierät nelinkertaista finalistia Beibarys Atyrauta vastaan kotona. Sunnuntain peli oli molemmilta hieman tahmeaa, mutta loppua kohti oikeanlainen rentous alkoi löytyä. Peli oli kahden hyvätasoisen joukkueen taistelu ja marginaalit pienet. Onnistuimme voittamaan sunnuntaina 4-2 ja itseltä semmoinen arkipäivän suoritus, ei mitään häikäisevää, mutta voittoon tarvittavat torjunnat tein. Maanantaina peli oli ehkä kovempi vauhtinen ja tilanteita tuli molempiin suuntiin enemmän, mutta meidän puolustusosasto pelasi vastustajaa huolellisemmin ja omista paikoista, joita oli aika paljonkin, saatiin kolme tehtyä ja omiin meni yksi. 3-1 voitto siis toisesta pelistä ja näin siirryimme ottelusarjassa 2-0 johtoon. Tiistaina lähdettiin reissuun, ensin bussilla Astanaan ja siitä keskiviikko-aamuna Air Astanalla kohti Atyrauta, jossa pelaisimme torstai-iltana.

Tämmöisellä tosi asiallisella vehkeellä me lennettiin.

Tämmöisellä tosi asiallisella vehkeellä me lennettiin.

Lento Astanasta kaksi ja puoli tuntia Atyrauhun meni hienosti ja saavuimme turvallisesti kohteeseen. Ensimmäiset kunnon naurut sain meitä vastaan tulleesta linja-autosta, jossa matkustajien tilankäyttö oli ns. maksimoitu laittamalla keskioven kohdallekin istuin! Siellä istua törötti jo yksi medän pelaaja ja naurattaa vieläkin se tilanne, kun tajuan, että siinähän pitäisi olla portaat linja-autoon, eikä mitään istuinta, voi elämä!

Tämä näky sai nauruhermot taas kovaan käyttöön lentokentällä!

Tämä näky sai nauruhermot taas kovaan käyttöön lentokentällä!

Hotellin käytävällä oli tasaisin välimatkoin jauhesammuttimia, jos tulee kuumat oltavat kesken kaiken.

Hotellin käytävällä oli tasaisin välimatkoin jauhesammuttimia, jos tulee kuumat oltavat kesken kaiken.

Atyrau on siis kaupunki Kazakstanin länsiosassa ja se on öljyrikasta aluetta. Koko Kazakstanin öljytuotannosta noin 60-70% tulee tältä alueelta. Atyrausta menee öljyputki aina Venäjän Samara nimiseen kaupunkiin asti. Asukkaita kaupungissa on noin 220 000. Kaupungin läpi virtaa Ural joki, joka päätyy aina noin 50 kilometrin päässä Atyrausta sijaitsevaan Kaspian mereen. Atyraussa on jo kevät kovasti menossa, aurinko paistoi ja lämmintä oli kymmenen astetta, kun saavuimme perille. Tällä alueella asustelee myös skorpioneja, joita on pukukopeissakin ollut, joten tuli kengät ravisteltua ennen jalkaan laittoa ihan huolella siis. Ajettiin suoraan hallille ja vietiin varusteet koppiin. Tämän jälkeen hotellille syömään ja lepäämään, että jaksaa illalla treenata hyvin jäällä. Mentiin treenaamaan jäälle, jolla oli ollut varmaan neljä edellistä vuoroa. Lunta oli niin paljon jäällä, että teki mieli alkaa tekemään lumiukkoja kesken treenien. Kiekko ei liukunut mihinkään ja naurettiin äijien kanssa tätä touhua taas. Mutta ei siinä mitään, sjo normalna–> Kazakstan, niinkuin minulle aina sanotaan, jos satun jotakin asiaa täällä ihmettelemään.

Siinä menee Ural-joki, jonka rannalla paikalliset tykkäävät kalastaa.

Siinä menee Ural-joki, jonka rannalla paikalliset tykkäävät kalastaa.

Tuli lapsuuden ajan pihapelit mieleen omista treeneistä tuon lumimäärän kanssa.

Tuli lapsuuden ajan pihapelit mieleen omista treeneistä tuon lumimäärän kanssa.

Saatiin treenit vedettyä ja seuraavana aamuna vielä peliin valmistava aamujää oli edessä. Menin aamupalalle, niin äijät sanoi, että ei ole aamujäätä, että käydään vaan jumppaamassa vähän. Söin kananmunat ja huitaisin sämpylät ja kahvit huiviin ja ajattelin, että mennään sitten jumpalle. No, saavuttiin hallille ja tilanne, minkä takia aamujäätä ei ollutkaan, realisoitui suoraan itse jäätä katsomalla. Jos eilen pystyi tekemään lumiukkoja ja lumilyhtyjä, niin tänään oikea asuste hallille olisi ollut uikkarit! Jää oli yön aikana sulanut puoliksi koko kaukalosta ja eikä tilannetta yhtään helpottanut hallin katossa olevat reiät, joista tippui jäälle suoraan taivaalta sinä aamuna satanutta vettä.

Siinä sitä ihmeteltiin oikein porukalla uutta uima-allasta.

Siinä sitä ihmeteltiin oikein porukalla uutta uima-allasta.

Seuraavaksi alettiin selvittämään, että mitäs nyt tehdään, kun tilanne on se, ettei kotijoukkue kykene järjestämään illan ottelua. Tekninen voitto 0-5 oli tietenkin ensimmäinen ajatus, mutta se pyyhittiin samantien pois vaihtoehdoista sanomalla, että sää on rikkonut jäähdytyslaitteiston. Valmentaja käski kuitenkin valmistautua normaalisti peliin, vaikka kaikki tiesi, että tuossa lammikossa ei illalla pelattaisi muuta kuin uppopalloa. Mentiin illalla hallille katsomaan, että mikä on tilanne. Se oli aivan sama, nyt katossa olevien reikien kohdalle jäälle oli kiikutettu ämpäreitä, ettei koloja pääsisi syntymään enempää. Peli oli siis peruttu, mutta johtajat päättivät, että peli pelattaisiin ensi viikolla puolueettomalla maaperällä Astanassa. Tässä vaiheessa tuntui sille, ettei seuraavaakaan peliä tulisi pelattua, niin ankeassa kunnossa jää oli vielä sinä iltana. Mutta niin vain oli kenttämestari saanut jollain ilveellä seuraavaksi päiväksi jäät siihen kuntoon, että siellä pystyi pelaamaan. Ennen peliä jään kunto arvioitiin vielä kerran ja saatiin lupa pelata peli. Selityksiä on aina jokaiseen tappioon, mutta kyllä tällä kertaa tämä pelleily koitui meidän porukan kohtaloksi. Ei oltu valmiita oikeasti tappelemaan voitosta ja allekirjoittanut mukaanlukien pelasi, kuin villasukka. Turpaan tuli 4-1 ja vaihtopenkki kutsui jo pelin puolessa välissä. Ei mennyt ns. helppoja sisään, mutta gamesaverit, joita joukkue olisi todella tarvinnut, en pystynyt tekemään. Reissusta tuli aikalailla täysi farssi, mutta oli meillä hauskaakin, jopa tuon pelin jälkeisenä aamuna, kun menimme lentokentälle ja saimme liput kouraan. Meidän kahdella pelaajalla oli samat paikat koneessa. Lätkäjätkien ahtereilla samaan penkkiin istuminen olisi voinut olla vähän nihkeää. No, tuokin sotku selvitettiin ja lähdettiin samaisella Air Astanalla erittäin kovien turbulenssien siivittämänä kohti Astanaa, jossa meitä odotti firman oma bussi.

Pojat on hyvää pataa keskenään, mutta ei nyt ihan näin hyvää kuitenkaan.

Pojat on hyvää pataa keskenään, mutta ei nyt ihan näin hyvää kuitenkaan.

Eilen illalla oltiin kotona puolilta öin ja tänään käytiin treenaamassa huomista peli varten. Kotona siis seuraava ja heti ottelun jälkeen lähdetään ajamaan kohti Astanaa, jossa pelataan se peruuntunut peli tiistaina. Huomenna katselen lähtökohtaisesti penkiltä peliä, se oli valmentajan päätös tänään ja sitä on kunnioittaminen. Valmistautua pitää näissä karkeloissa ihan normaalisti, vaikka ei pelivuorossa olisikaan, koska aina sattuu ja tapahtuu, niinkuin nyt kirjoituksistani olette varmasti huomanneet. Eli ei muuta kuin pökköä pesään ja koitetaan selättää vastustaja kanveesiin vielä kaksi kertaa, niin saadaan alkaa keskittymään kevään huipennusta kohti.

Jäniskevennyksenä loppuun laitan kuvan meidän tulokkaasta, jolle kasvoi nenän päähän peukalonpään kokoinen finni ja se on ilmeisen tulehtunut. Mutta nema problema, sjo normalna, kaikki hoituu Kazakstanissa, kuten kuvasta näkyy! Keväistä viikon alkua teille kaikille ja päivittelen lisää, kun olen itse päivitellyt taas hetken tätä maailman menoa! Paka!

Valohoitoa varsinkin nuorisoa kiusaaville finneille! #clearasil

Valohoitoa varsinkin nuorisoa kiusaaville finneille! #clearasil

Iloisin terveisin, suomalainen kazakki #34

Advertisements
Comments
  1. Mauski says:

    Kenties paluu Vaasaan ? 😉

  2. Jusupoff says:

    Blogistasi oli juttua Iltalehdessä, repeilen totaalisesti jutuille. Päivän pelastaja! Jatka samaan malliin.

  3. Tepsu says:

    Kyllä on melkoisen tapahtumarikasta toi reppurin elämä. Hauskoja sattumuksia ja jänniä pelejä. Tsemppiä jatkossakin!

  4. Jan says:

    Siis jätkähän on valmis kirjailija ! Tulin katsomaan iltiksen linkin kautta kuvia sulaneesta pelijäästä mutta luin koko blogin samaan kyytiin, ja hei ; sitä en ole vielä kenenkään kirjoittajan kohdalla tehnyt. Tsemppiä sinne !

  5. Pete says:

    Moro, terveiset Turusta.

    Loistava blogi…näitä lukiessa vasta ymmärtää, kuinka perkeleen hyvin meillä Suomessa kaikki jutut ovat. Täällä jaksetaan valittaa, jos P07 – 08 treenien välillä jäätä ei ole syystä tai toisesta ajettu.

    Toivottavasti blogi jatkuu.

  6. S says:

    terveisiä Kalajoelta! Huippua päästä lukemaan sun kuulumisia. Toivottavasti palo jääkiekkoon säilyy sulla vielä kauan! Tsemppiä tuleviin koitoksiin!

  7. valentina says:

    Olet kyllä hauska seurattava! Tsemppiä peleihin!

  8. Teukka says:

    On kyllä hyviä kirjoituksia nämä sun blogit. Kiekkouran jälkeen toimittajan ura kutsuu?

  9. Tomi says:

    Tosi kiva tapa kirjoittaa ja esittää asiat just niin kuin ne kokee – ja muut voi kokea ne yhtä autenttisesti – mitä on lätkäammattilaisen elämä villissä idässä. Keep on the good work

  10. KatA says:

    Tykkään tosi paljon lukea blogiasi ja jo ensimmäisen luku kerran jälkeen koukutuin tähän todella 😀 Jatka ihmeessä kirjoittamista ja tsemppiä peleihin! 🙂

    • puuru34 says:

      En tiedä miten kiittäisin teitä tarpeeksi näistä kirjoituksista, joita olette vaivautuneet tänne kirjoittamaan. Sen haluan sanoa, että olen syvästi liikuttunut teistä joka ikisestä, jotka olette kannustaneet, antaneet neuvoja ja pitäneet positiivista henkeä yllä. Siitähän tässäkin hommassa on pitkälti kyse, hyvä yhteishenki tuo parhaat tulokset, niin se on aina mennyt ja tulee menemään. Nöyrä ja iso kiitos kaikille, olette tuoneet lisähappea tähän arkeen näillä palautteilla! Kirjoitan teille lisää, kun aika on taas kypsä
      Finaalit alkaa 3. huhtikuuta ja kaikki laitetaan peliin, mitä tästä kaverista löytyy, sen varmasti jokainen uskoo. Luvassa on varmasti yksi blogi kuitenkin ennen huipennusta, koska tässä eletään paljon päiviä eteenpäin ennen finaaleja. Iso kiitos siis teille kaikille, tämä blogi on murtanut ajatukseni yleisestä pessimistisyydestä, joka tuntuu hallitsevan vahvasti kotimaata tuon tuosta. Pidetään hymy kasvoilla siis ja muistakaa, jokaisesta asiasta löytyy aina hyvä puoli myös! Parhain terveisin, Joni Puurula suomalainen kazakki #34

  11. Masa says:

    Finaaliin!! Jes!! Hyvä Joni!!
    Enpä olisi tammikuussa vielä uskonut, että seuraan huhtikuussa Kazakkien pleijareita suuremmalla mielenkiinnolla kuin kotoisia SM-liigan vastaavia.
    Sportstats.comilta löytyy kohtuullisesti tulokset, mutta nämä blogijutut kruunaa homman. Teet hienoa PR:ää härmäläisille.
    Tsemppiä viimeisiin matseihin. Ota nyt vielä ne viimeiset tarvittavat kopit niin että päästään lukemaan juttu sikäläisistä mestaruusjuhlista 🙂

  12. Ville says:

    Loistavaa tekstiä!
    Vieläkö ehtisit tiheämmin päivitellä! 😉

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s