Elämää Kazakstanissa osa 8

Posted: April 8, 2014 in Uncategorized

Keväisiä, jopa kesäisiä tervehdyksiä Kazakeista!

Finaalit Ertis Pavlodaria vastaan.

Finaalit Ertis Pavlodaria vastaan.

Täällä välierät Beibarysta vastaan saatiin päätökseen jo 2 viikkoa sitten ja niistä selvisimme 4-1 otteluvoitoin finaaleihin, joissa vastaan asettui Ertis Pavlodar, hallitseva mestarijoukkue. Tauko peleistä kesti siis puolitoista viikkoa ja välillä aika tuntui matelevan loppuhuipennusta odotellessa. Oli siinä tietenkin hyvätkin puolensa. Välierissä 2 pelatun pelin jälkeen nilkkani tulehtui aika pahasti, koska luistimet alkavat olemaan niin loppuun käytetyt, että nauhat painoivat syvän haavan jalkaan ja se tuli aivan hemmetin kipeäksi. Olin jäältä pois viisi päivää ennen finaaleja ja sain lääkäriltä lääkkeet ja muuta hoitoa, että jalka kestäisi vielä loppurutistuksen. Aika hyvähän tuo alkaa olemaan, vaikka pelit ovat jo kovasti käynnissä.

Tässä nilkka on jo siinä kunnossa, että kivun kanssa pystyi pelaamaan.

Tässä nilkka on jo siinä kunnossa, että kivun kanssa pystyi pelaamaan.

Olen paininut muutenkin noiden luistimien kanssa koko kauden, koska pitkään käyttämäni malli poistui ja markkinoille tuotiin luistin, jolla ei ole mitään järjellistä tekemistä maalivahdin nilkan kanssa. Nykyajan maalivahdin luistimissa ollaan mielestäni lähdetty väärään suuntaan kehityksessä. Luistimista tehdään liian “pelaajamaisia” , eli mallit ovat pääosin aivan liian jäykkiä, kun nilkan tulisi saada liikkua paljon vapaammin kengän sisällä. No, se siitä ja kuulostaa varmasti ihmeelliseltä monen korvaan, mutta sitä voi verrata maalaiskielellä siihen, että kävelette päivät pitkät töissä laskettelumonot jalassa kävelykenkien sijaan. Seuraavat luistimet tullaan tekemään meikäläisen jalan mallin mukaan, sen olen tässä aikaa sitten tehnyt itselleni selväksi.

Maahisen jalkoja muistuttaa jalat, kun luistimet painaa joka paikasta.

Maahisen jalkoja muistuttaa jalat, kun luistimet painaa joka paikasta.

Treenattiin siis ja hoidettiin paikkoja kuntoon, mutta ehti siinä välissä aprillipäiväkin koittaa. Pojat tuli aamulla hallille ja näkivät keksilautasen pukukopin pöydällä. Keksit olivat paikallisia dominokeksejä, joiden väliin oli sujautettu hammastahnaa. Hyvin näytti maistuvan ensipuraisu, mutta hetken maiskuttelun jälkeen ilme muuttui jännän näköiseksi ja naurut olivat sen mukaiset! Hammastahna jekku ei jäänyt viimeiseksi, vaan laitoin vesimukin yhden hyökkääjän kypärän alle ja eihän se katsonut kypärää sen kummemmin, kun huitaisi sen alas hyllyltä ja vedet olivat sylissä. Pieniä hauskuutuksia pitää aina olla ja pitää olla itse valmis ottamaan myös vastaan, jos jotain vielä tulee, vaikka ei aprillipäivää enää vietetäkkään.

Dominot menivät, kuin kuumille kiville.

Dominot menivät, kuin kuumille kiville.

Vesimuki kypärän alla aprillipäivänä.

Vesimuki kypärän alla aprillipäivänä.

Kun aprillipilat, treenit ja muut asiat olivat hoidossa, niin oli aika kääntää katseet kohti finaaleja. Lähdimme jo perjantaina bussilla reissuun ja sunnuntaina olisi ensimmäinen koitos. Matka kesti 11,5 tuntia ja tie oli noin loput 7 tuntia niin järkyttävässä kunnossa, että meinasin käydä kuskilta kysymässä, että tarviseeko hän kartturin lukemaan nuotteja. Ihan niinkuin mukulakiviä pitkin olisi juntattu menemään sen 500 kilometriä. Jatkuvia väistöliikkeitä tiessä olevien valtavien kolojen takia ja vauhti oli maksimissaan 70km/h. Perille päästiin ja heti alkoi puhe takaisinmenosta. Ilmoittauduin samantien junamieheksi, koska tämmöinen mahdollisuus oli olemassa. Ajattelin, että aivan se ja sama, vaikka juna olisi täynnä laulavia mummuja ja unissaan kävelijöitä, niin silti se vie voiton tuosta 11,5 tunnin erikoiskokeesta. Junaliput siis tilaukseen ja keskittymään oleelliseen.

Välimainintana tähän Pavlodarin sää, joka oli varsin lämmin  ja mittari oli käynyt +25:ssä edellisellä viikolla ja saatiin todeta ukkonenkin tuolla reissulla.

Lauantaina treenattiin illalla ja sunnuntaina pelattiin ensimmäinen peli, joka hävittiin 2-1. Peli oli aika arkaa molemmilta ja tunnustelua, mutta maanantaina alkoi rytisemään oikein huolella, vähän liiankin huolella. Istuttiin ainakin puolet pelistä jäähyaitiossa ja sen nyt tietää ilman kristallipalloakin, että miten siinä karusellissa tulee käymään. 5-4 kuokkaan ja kotia kohti junalla mietiskellen järkyttävää jäähymäärää. Osa oli aiheellisia, mutta osa tuli kyllä aivan luokattoman helposti meille. No, ei selittelyjä, tilanne on 2-0 kaverille ja torstaina on taas uusi mahdollisuus. Usko omaan joukkueeseen on kova ja periksi ei tulla antamaan milliäkään, eikä oteta yhtään taka-askelta yhdessäkään tilanteessa. Tuossa toisessa pelissä sattui muuten hauska tilanne. Peli oli käynnissä toisessa erässä ja kiekko vastustajalla meidän maalin takana. Yhtäkkiä jostain, en vieläkään tiedä mistä, pomppasi toinen kiekko tämän kiekkollisen kaverin lavan viereen! Varmasti sille joku luonnollinen selitys on, mutta kyllä alkoi naurattamaan se tilanne, kun tuomarikin oikein silmillä laski, että ei helkutti on siinä kaksi kiekkoa, ennen kuin vihelsi pelin poikki.

Pavlodarin ympäristöä.

Pavlodarin ympäristöä.

Hallilta menossa hotellille.

Hallilta menossa hotellille.

Paikallisessa ostarissa olevasta "urheilijoiden pubista" sai tuoreista hedelmistä tehtyjä smoothie juomia, jotka oli herkullisia.

Paikallisessa ostarissa olevasta “urheilijoiden pubista” sai tuoreista hedelmistä tehtyjä smoothie juomia, jotka olivat herkullisia.

Junalla tultiin koko yö ja aamulla Astanasta matka jatkui kotiin bussilla ja aamupäivällä olimme perillä kotona. Matka siis jatkuu ja torstaina lähdetään hakemaan ensimmäistä kiinnitystä kannuun. Paljon pitää parantaa joukkueena, mutta potentiaali siihen on todellakin olemassa. Tähän kirjoituksen loppuun laitan nyt muutaman kuvan lukijoiden toiveesta tästä uudesta asunnosta, jossa olen viihtynyt paremmin, kuin hyvin.

Eteinen.

Eteinen.

Olohuone, jossa on tullut katsottua KHL pudotuspelejä koko kevät.

Olohuone, jossa on tullut katsottua KHL pudotuspelejä koko kevät.

Keittiö.

Keittiö.

Kylpyhuone.

Kylpyhuone.

Noissa kuvissa siis oma kotiluola, jota on ollut oikein ikävä välillä tuolla reissussa. Aivan loistava asunto siis!

Kautta siis jäljellä alle kaksi viikkoa ja nyt on aika laittaa ihan kaikki likoon oman joukkueen puolesta, niin tekevät myös meidän kannattajat, joita oli huikea määrä tullut tuonne vieraskentällekin. Kannustuksesta ei ole jäänyt yksikään peli täällä kiinni, vaan tunnelma on ollut mieltä hivelevä ja fiilis joka kerta askiin mentäessä mahtava, kuten kuvasta näkyy ja voi kuvitella. Mukavaa viikkoa taas kaikille ja katsotaan, mitä tuleman pitää ja se, missä ensi kaudella pelataan ja blogataan. Se on moro! 😉

Kannustus on huikeaa täällä Kokshetaussa, kylmät väreet tulee joka kerta jäälle mentäessä.

Kannustus on huikeaa täällä Kokshetaussa, kylmät väreet tulee joka kerta jäälle mentäessä.

Parhain terveisin, Suomalainen kazakki #34

Advertisements
Comments
  1. Benjamin says:

    Tsemiä finaaleihin!

  2. samuna says:

    Tsemppiä tosiaan ja tapahtukoon sielläpäin hyviä asioita! Ja kiitos vielä blogista, piristää joka kerta kun tulee ilmoitus uudesta “jaksosta” 🙂

  3. Toni says:

    Tsemppiä sinne etelän lämpöön 🙂

    P.S. Mun mielestä se sun eka kämppä oli mageempi.

  4. Seija says:

    Menestystä finaaleihin 🙂

  5. KatA says:

    Tsemppiä finaaleihin ! 🙂

  6. Jone says:

    Tsemppiä finaaleihin! Ja kiitos blogista on mukavaa luettavaa, toivottavasti jatkuu.

  7. Tepsu says:

    Rutistusta vaan viimeisiin peleihin!

  8. miska says:

    Hienoa hyvänmielen tekstiä.
    Onnea finaaleihin ja muistahan blokata kun ehdit. Näitä päivityksiä oikein odottaa.

    Hyvää kevättä ja lykkyä sopimusneuvotteluihin.

  9. Timo says:

    Vaikka ei pystiä tullut tällä erää meinaatko jatkaa metsästystä samalla suunnalla? =)

  10. Jussi says:

    No. Tässä jo odottanut blokin päivitystä.

    • puuru34 says:

      Päivitys tulee jonkun ajan kuluttua, kun on sen aika. Nyt on mennyt pidempi aika, koska kesäloma alkoi joku aika sitten ja seuraavassa blogissa luvassa on loppu yhteenveto ja huikeita yksityiskohtia täältä! Jääkäämme siis odottamaan! Mukavaa viikonloppua! Parhain terveisin, suomalainen kazakki #34

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s