Archive for October, 2014

Elämää Italiassa osa 4

Posted: October 13, 2014 in Uncategorized

Etkot, jatkot ja kohtalon hetket

Hyvää alkanutta viikkoa täältä ruskan värittämästä pohjoispään Italiasta!

Täällä on pelattu pelejä taas viime päivityksen jälkeen viisi kappaletta, joissa menestys on ollut ihan kohtuullisen hyvää. Käytiin pelaamassa vierasottelu Ritteniä (Renon italiaksi) vastaan 1200 metrin korkeudessa vajaa kaksi viikkoa sitten. Matka tuonne vuoristoon oli melkoinen. Yhtä serpentiinitietä pitkin bussilla täyspitkiä käännöksiä oli kymmeniä, ennenkuin saavuimme hallille. Jos kärsii matkapahoinvoinnista, niin voi, voi, sääliksi käy. Ei tarvi lähteä merta edemmäksi kalaan, jos haluaa itselleen jännän olon vatsaan, oli se semmoista kääntyilyä ja korkeiden paikkojen ihmettelemistä, että heikommalla vatsalla matkassa olleelle olisi varmasti ollut paperipusseille käyttöä. Itse peli oli hyvin erilainen aikaisempiin verrattuna, koska vastassa oli viime kauden mestari. Vastustaja oli ns. kliininen ratkaisevissa paikoissa ja maalinedusta pelaaminen oli valovuoden edellä aikaisempiin vastustajiin verrattuna. Pelattiin silti hyvä peli ja voitettiin peli jatkoajalla meidän nuoren puolustajan upean playstation henkisen maalin myötä. Nousu kulmasta, vettä korvasta, puolustus aivan kassalla ja hupsista, kiekko oli maalissa! 4-5 ja.voitto ja tärkeiden pisteiden kanssa kohti kotia!

Seuraavana päivänä treenattiin kevyesti ja sitten olikin matka kohti monien mainostamaa ja kehuttua, sekä ehkä jopa pienten kauhukuvien maalaamaa Milanoa kohti, jossa odotti kovan kotijoukkueen Milano Rossoblun lisäksi vähintäänkin kuumissa verissään kiehuneet kotijoukkueen kannattajat. Tämä realisoitui itselleni välittömästi, kun käännyimme hallin pihaan ja katsoin linja-auton ikkunasta ulos, niin näin ison joukon vihaisen näköisiä italialaisia osoittelemassa kansainvälistä sormimerkkiä. Peli oli todellista avointen ovien päivää koko ensimmäinen erä. Peli vilisi päästä päätyyn ja maalintekopaikkoja oli useita molemmilla. Saatiin rauhoitettua ja kestettyä ensimmäisen erän rynnistys ja toinen erä oli meidän ja päästiin johtoasemasta kolmanteen erään. Koko tuon toisen erän sain kuulla minulle osoitettuja lauluja, joiden sanoista en ymmärtänyt mitään, mutta sanoma oli paikallisten mukaan vähemmän mairittelevaa. No, mahtava tunnelma ja hyvin lauloivat sävelessä ja ei ole kukaan koskaan minulle puolta tuntia laulanut yhteen putkeen ja kun sanoista en ymmärtänyt mitään, niin sehän oli viimeisen päälle täydellistä italialaisten aarioiden nauttimista koko toinen erä! Vastustaja sai tasoitettua pelin kolmannessa erässä ja kiekko pyöri meidän alueella koko kolmannen erän, mutta selvittiin jatkoajalle, jossa ohjat otti omiin käsiinsä toinen suomalainen italiaano Matti Näätänen. Ranteet lukkoon, yläpesä laulamaan ja todelliset taistelupisteet 2-3 lukemin! Ruokailu oli järjestetty muovipusseissa. Siellä oli iso sämpylä, jonka välissä oli kaksi reilunkokoista Scnitzeliä ja jokainen pelaaja sai itse täyttää sämpylän haluamillaan mausteilla ja tomaateilla ja salaatilla. Sämpylät ääntä kohti ja bussilla takaisin kotikonnuille. Kello oli aamulla puoli kuusi, kun oltiin perillä.

Seuraavana päivänä lepoa, hyvää ruokaa, kevyt jääharjoitus ja totaali rentoutuminen kohti seuraavaa työsarkaa.

Fanien valitsema viikon pelaaja.

Fanien valitsema viikon pelaaja.

Lauantaina päästiin pelaamaan kotona Kalternia vastaan ja lähdettiin hakemaan täyttä pistepottia. Kun tulin hallille, niin minulle kerrottiin, että fanit olivat valinneet minut viikon pelaajaksi, josta kunnianosoituksena pelasin poikkeuksellisesti numerolla 48. Paidassa on siis vuosiluku 1948, koska se on joukkueen perustamisvuosi. Oli hienoa saada pukea tuo paita kunnianosoituksena tärkeimmiltä kannattajilta, jotka joukkuetta ympäröi. Itse pelissä meidän yritys jäi hieman torsoksi, vaikka johdettiin kolmannessa erässä peliä vielä 1-0. Edellisen viikon pelit tuntuivat pojilla jaloissa ja näki, että luistin ei liiku yhtään nopeampaa, vaikka kuinka tahtoisi. Jos et itse tee maalia paikoista, niin joskus kaveri tekee ja vastustaja tuli, kuin tulikin tasoihin kolmannessa erässä. Mentiin siis jatkoajalle kolmannen kerran viiden päivän sisään ja jälleen ratkaisu tuli meidän puolelta. Kanadalainen Jordan Owens laittoi ranteet lukkoon ja ampui semmoisen rannelaukauksen etuyläkulmasta sisään, että luulen vastustajan maalivahdin vieläkin ihmettelevän, että mistä se tuli ja minne se meni.

Venetsian kauniit maisemat.

Venetsian kauniit maisemat.

Sunnuntaina otin äkkilähdön Venetsiaan omalla autolla ja jääkiekon ajatteleminen ja siihen keskittyminen laitettiin taka-alalle hetkeksi aikaa. Kokemus on osoittanut sen, että urheiluun ja elämään sen ulkopuoleta on itse löydettävä tasapaino, koska liika on liikaa ja ajatukset on saatava pois välillä työstä. Joillekin riittää löhöily sohvalla ja leffan katselu vapaapäivänä, mutta minulle ei. Lepo on erityisen tärkeää kyllä, mutta jatkuva neljän seinän tuijottaminen ei todellakaan sovi pirtaani. Pieni kävelyretki ympäri Venetsian pikkukujia teki palautustreeninä ajatellen tosi hyvää jaloille, jotka oli edellisviikon peleistä vähän väsyneet. Kävin palauttelemassa lisää koipiani paikallisessa jalkojen syönti liikkeessä, jossa pikkukalat puhdistavat ihmisten jalkoja syömällä niistä ylimääräiset törsteet pois. Tuo syöntihetki oli kyllä mieleenpainuva ja erittäin miellyttävä kokemus ja jalat tuntuivat paljon pehmeämmiltä, kun antoi pienten sinttien jyrsiä jalkoja varttitunnin. Tunne on sama kuin joku kutittaisi jalkojasi ja toivoinkin, ettei sekaan ole eksynyt yhtään piraijan poikasta, sillä olisi saanut varmasti täysihoidon jaloille.

image

 

Kävin katsomassa myös Leonardo Da Vincin maalauksia kirkossa, joka on myös esiintynyt legendaarisessa Indiana Jones elokuvassa. Maalaukset ovat kyllä sykähdyttävät, vaikka en taiteen alan varsinainen asiantuntija olekaan. Kaiken kaikkiaan Venetsia on gondoleineen ja upeine siltoineen kaunis nähtävyys, tosin turistien täyttämä, mutta sitähän itsekin siellä olin. Venetsia on hintatasoltaan luonnollisesti korkeahko, koska business is business. Ja toivottavaa on, jos Venetsiaan menee vierailulle, että sää on aurinkoinen, sillä sadepäivänä veden ympäröimässä Venetsiassa ei kauheasti ole tekemistä. Tällä kertaa oli hyvä tuuri ja sää oli aurinkoinen ja lämmin. Yksi päivä ei Venetsian kiertämiseen kävelemällä riitä lähimainkaan, jos haluaa sitä enemmälti tutkia, mutta hyvän maistiaisen siitä sai tällä kertaa.

Indiana Jones ja katakombi. :)

Indiana Jones ja katakombi. 🙂

 

Maanantaina oli taas paluu perusarkeen ja työntekoon. Sama Ritten tulisi seuraavana meidän vieraaksi ja yritettiin ottaa oppia edellisestä pelistä, ettei tehtäisi samoja virheitä ja näin ollen täyden pistepotin ottaminen olisi mahdollista. Peli alkoi umpisurkeasti meidän osalta ja vastustaja karkasi 0-3 johtoon todella vahvan maalinedusta pelaamisen ansiosta. Ei saatu pidettyä kaverin mailoja kurissa ja vastustaja pääsi ohjaamaan viivalta ammuttuja laukauksia sisään, aivan kuten edellisessäkin ottelussa heitä vastaan. Itse olisi pitänyt pystyä tekemään gamesavereitä tuossa kohtaa, mutta en onnistunut siinä ja siihen jäi parantamista itselläni. Päästiin vielä maalin päähän ja loppukirikin saatiin aikaiseksi, mutta ei sen enempää. Suora kolmen pisteen menetys oli tosiasia ja harmitus kopissa sen mukainen pelin jälkeen. Sanoin kopissa pojille, että päät pystyyn ja uutta kohti, ei auta jäädä tuleen makaamaan, muuten saadaan harmitella vielä jouluaattonakin. Seuraavana vastaan tuli kotona lauantaina Fassa, jossa pelaa sarjan seitsemästä suomalaisesta pelaajasta kolme. Fassa on sarjassa peränpitäjä, mutta jouduttiin siinäkin pelissä ahtaalle, joka kertoo vain ja ainoastaan sarjan tasaisuudesta. Johdettiin 3-0 viimeisessä erässä, mutta läpiajosta vastustaja pääsi kuittaamaan kavennuksen suomalaisen puolustajan Tony Vidgrenin ansiosta. Fassa haki vielä lisämaaleja ilman maalivahtia, mutta sätkiminen loppui siihen, kun lyötiin viimeinen kiekko tyhjään rysään.

Eilinen meni huilatessa ja Innsbruckissa pienellä sunnuntai-ajelulla käydessä. Innsbruckiin on tästä matkaa noin 40 minuuttia autolla, riippuen meneekö autostradaa pitkin vai pikkutietä. Innsbruck on todella tunnelmallinen ja loppujen lopuksi aika kompakti kaupunki, josta löytyy tarjontaa kyllä joka lähtöön, ostareita, ravintoloita, pubeja ja kaikennäköisiä kuppiloita on pilvin pimein tarjolla ja tietenkin hieno mäkihyppytorni löytyy samaisesta kaupungista.

Täällä arki etenee omalla painollaan ja pelejä tulee ja menee, mutta tärkein asia on hyvä pitää mielessä: Elä tässä hetkessä, älä eilisessä tai huomisessa. Mukavaa viikkoa kaikille täältä kukkojen, lehmien, kissojen ja koirien keskeltä!

Tässä vielä kuva kylämme aukiolta, jossa on italialainen jäätelöauto parkissa joka päivä ja josta saa herkullista jätskiä!

 

Tästä ei kuulu sitä musiikkia, mutta jäätelö on senkin edestä erittäin herkullista!

Tästä ei kuulu sitä musiikkia, mutta jäätelö on senkin edestä erittäin herkullista!

 

Syysterveisin, suomalainen italiaano #34