Archive for January, 2017

Hei kaikille pitkästä aikaa!!!

Jo on aika juossut melkoisella tavalla, kun edellisestä päivityksestä näyttää olevan melkein kaksi kuukautta aikaa, ohhoh!

En tosin kauheasti ihmettele, että aika on mennyt näin nopeaa. Koska silloin kun peli kulkee, niin aika suorastaan juoksee niin, ettei meinaa perässä pysyä! 8. peräkkäistä voittoa ovat kirittäneet selvästi tätä ajankulkua!

Täällä joulunaika meni treenatessa ja pelatessa ja jouluherkkuja syödessä. Aatto, sekä joulupäivä oli vapaata. Samanlaista hälinää ja materian aikaa tuo tuo joulu on täällä, niinkuin kaikkialla muuallakin maailmassa nykyään.

Vuodenvaihteessa pyörähdettiin vapaapäivinä Pariisissa ja otettiin uusivuosi 2017 siellä vastaan. Oli mielenkiintoinen ja aika mystinen tunnelma Champs-Elysee nimisellä aukiolla, ennenkuin vuosi vaihtui. Valtava ihmismäärä, mutta hiljaisuus valtasi koko aukion oikeastaan muutamaa porukkaa lukuunottamatta, jotka olivat ilmeisesti voidelleet itsensä huolella juhlatunnelmaan. Turvajärjestelyt olivat todella tarkat, ymmärrettävästi. Jokainen aukiolle ilotulitusta katsomaan tullut ihminen tarkastettiin. Ei ole maailma entisensä enää, täytyy sanoa ja se jos jokin on surullinen asia. 

     Eiffel-torni kaikessa komeudessaan.

Mutta mahtavan ilotulituksen olivat järjestäneet ja vuoden vaihduttua tunnelma rentoutui aukiolla mukavasti. Ikimuistoinen uusivuosi ja sen vastaanotto kaikinpuolin siis! Iso kaupunki on Pariisi, mutta metro kulkee joka paikkaan loistavasti, ei paljoa kannata omalla autolla suhailla ranskalaisen liikenteen seassa.

Champs-Elyseellä oli vähän tungosta.

 

Riemukaari toivotti uudenvuoden tervetulleeksi myös suomen kielellä.

Pelejä viimeisimmän päivityksen jälkeen on tullut ja mennyt ja bussi on taas tullut tutuksi reissumiehelle. Viimeisimpänä viime viikonlopun vierailu Dunkerqueen, Belgian rajalle. Matkaa tulee yhteen suuntaan noin 1050 kilometriä. 3 tuntia, yksi jääkiekko-ottelu ja yli 2000 kilsaa bussissa, aika reipasta. 
Meillä on kaksi espanjalaista kuskia ja hyvin ovat äijät jaksaneet painaa pitkää päivää ratissa. Ei olla nyt viime aikoina käyty tutustumassa bussin kanssa, että mitä metsään kuuluu, niinkuin silloin taannoin syksyllä. Bussi on myös pysynyt kohtalaisen lämpimänä. Yhdessä vaiheessahan se oli niin jäinen, että pakasteet olisivat säilyneet meno-paluu matkan Dunkerqueen heittämällä. 

Aamukävely Dunkerquen hiljaisella rantaboulevardilla.

Huomenna vastaan asettuu 3 pojoa meidän perässä huohottava Brest. Hävittiin niille jatkoajalla vieraskaukalossa silloin syksyllä 3-2. 

Viime viikonlopun peli oli muuten melkoinen näytelmä. Me johdettiin 0-5 peliä noin kaksitoista minuuttia ennen pelin loppua. Valmentaja päätti siinä vaiheessa antaa meidän toiselle molarille peliminuutteja ja tulin penkille istumaan. Hetkeksi tosin vain. 
Ensimmäinen vaihto ja tilanne 1-5. Puoli minuuttia siitä ja 2-5 ja piti ottaa aikalisä. Aikalisä loppui ja peli jatkui ja kohta 3-5. Siinä vaiheessa laitoin kamat niskaan ja hyppäsin takaisin askiin. Ei ollut meidän nuoren pojan syytä nuo maalit, vaan lepsua oman pään pelaamista, jota ollaan nyt harjoiteltu koko viikko. Pääsivät rikkomaan nollapelin 4 minuuttia ennen loppua ja vielä tuli yksi puhdas läpiajo, jonka torjuin. 4-5 voitto ja arvokkaat pisteet 8. kerran peräkkäin mukaan, mutta kaikille jäi valju fiilis viimeisestä erästä, että mitä oikein tapahtui. Henkimaailman juttuja tapahtui, sen verran voin kertoa. Niitä sen enempää tässä perkaamatta voin sanoa, että korvien välissä tapahtui jotain, mitä ei saisi ikinä tapahtua. Toivottavasti tästä opittiin jotakin. Meinasi nimittäin käydä niinkuin Käläviällä aikoinaan Popedan laulun sanoin.

Viime hetkien läpiajo torjuttu kuvassa. Peli meni tiukaksi, vaikka ei olisi ikinä pitänyt mennä.

Eilen aamulla minulle kerrottiin, että “talvi” alkaa olla ohitse pikkuhiljaa ja ensi viikolla hätyytellään parinkymmenen lämpöasteen lukemia. Olihan talvi! Kylmimmillään kävi yhtenä aamuna -4 asteessa hetkellisesti yöpakkasia lukuunottamatta, mutta plussan puolella ollaan oltu oikeastaan koko ajan. Tuntuu siltä, niinkuin talvea ei olisi tullutkaan, vaan Suomen syksyn kaltainen sää täällä on ollut viimeiset kolme kuukautta. Tämä Biarritz on Euroopan suosituin surffauspaikka ja surffareita on näkynyt koko ajan, jopa aamupakkasilla he ovat olleet surffaamassa tuolla Biskajanlahdella mahtavissa aalloissa, märkäpuvut päällä tietenkin.

Talvi on ohi ja ensi viikolla on luultavasti jo parikymmentä astetta lämmintä.

Tässä lähellä on upea kallionkieleke, josta voi katsella iso uima-allasta ja maisemia.

Tässäpä tämä, eikai tänne tuon kummempaa kuulu. Playoffsit alkaa maaliskuun alussa ja yritetään loput pelit hoitaa niin, että päästään iskemään mestaruuspyttyyn kiinni hyvistä asemista. 
Hyvää viikonloppua kaikille, se on au revoir!


                                -Puuru34-