Ranskalaiset kaikilla mausteilla osa 1

Hauki kopissa ja kiekko hanskassa

 

Moikka kaikille tasapuolisesti pitkästä aikaa ja +36 asteen lämpöiset terkut täältä Espanjan rajalta, Biarritzista, etelä-Ranskasta!

Kesä oli, tuli ja meni Suomessa. Se oli itselle työntäyteinen, kun koutsasin Suomi-kiekon tulevaisuuden maalivahteja. Pidin Suomessa neljä eri leiriä, sekä yhden leirin Ruotsissa. Maalivahteja oli yhteensä yli 70 kappaletta ja oli hienoa päästä koutsaamaan niin innokkaita ja motivoituneita tyttöjä ja poikia. Leirit jatkuu ensi kesänä, mutta tässä välissä hoidetaan omat työt kunnialla ja toivottavasti menestyksekkäästi tulevana kautena.

Enter a caption

Allekirjoitin siis elokuun alkupuolella sopimuksen Ranskan 2-sarjassa pelaavan Anglet Hormad nimisen seuran kanssa. Päädyin tähän ratkaisuun sen takia, koska seuralla on kova tulevaisuuden tavoite päästä pelaamaan lähitulevaisuudessa Magnus-liigaa, eli Ranskan pääsarjaa ja halusin ehdottomasti tulla mukaan auttamaan seuraa tavoitteen saavuttamisessa. Kuulin seurasta, paikasta ja ihmisistä paljon hyvää entisiltä pelikavereiltani ja muilta ihmisiltä, joita kiekkomaailmasta tunnen. Anglet on siis kylä tässä Ranskan etelä-rannikolla ja vieressä 2 muuta paikkakuntaa ovat nimeltään Bayonne, sekä tämä Biarritz, jossa asumme. Hallille ajaa autolla kiireen kanssa 6 minuuttia, normaali tahdilla 10 minuuttia ja ruuhkassa 15-20 min.

Puitteet kiekon pelaamiselle täällä ovat mielestäni vähintäänkin hyvät, ottaen huomioon, että jäähalli on rannalla ja lähikylien ihmiset eivät edes tiedä koko jääkiekon olemassa oloa, jos parturi-mieheen on uskominen. Pukukoppitilat ovat erittäin siistit ja hallissa mukavan viileä, vaikka välillä lämpömittari on käväissyt +40 asteessa.

Aamuhölkkä käydään joka aamu juoksemassa kauniisa maisemissa meren rannassa ja sen jälkeen painetaan pää märkänä auringonpaisteessa fysiikka-valmentajan johdolla kaikenlaisia harjoituksia. Hyviä treenejä se vetää, on taas oppinut jotakin uutta. Vaikka kyselinkin ensimmäisissä kuivatreeneissä, että olenko kenties tullut jollekin samba-kurssille kiekkojen torjumisen sijaan, koska muutama harjoitus oli kyllä sellaista tikkaamista ja lanteen keikuttamista, että alta pois. Noh, pysyy mieli virkeänä ja tekee hyvää vanhalle ketulle tehdä muutakin välillä, kuin samat rutiinit, niihin nimittäin kuolee henkisesti pitkässä juoksussa.

Ehdin vetämään yhdet jäätreenit ennen ensimmäistä treenipeliä pääsarjan Angersia vastaan. Meillä oli turnaus Bordeaux nimisessä paikassa, joka on parin tunnin ajomatkan päässä täältä. Siellä oli jäälläkin +25 astetta lämmintä, niin täytyy sanoa, että erätauolla sai vetää banaaneja enemmän, kuin kuukauden nälässä pidetty apina, että pysyi tolpillaan. Jään kunnon nyt voi jo tuosta lämpötilasta päätellä, se oli vaarallisen pehmeä. Meidät oli sijoitettu 4 joukkueen turnauksessa hallilla niin, että paikka, joka oli meidän pukukoppi, muistutti enemmän sirkustelttaa, kuin lätkäjengin koppia. Se oli iso huone, joka oli jaettu kahtia vastustajajoukkueen kanssa niin, että siihen väliin oli vedetty verho, ettemme nähneet toisiamme ja olisi “keskittymisrauha”.

Pelattiin turnauksessa 3 päivään kolme peliä helteessä ja hävittiin molemmille pääsarjajengeille Angersille ja Bordeauxille niin, että tukka lähti päästä. Viimeinen kolmas peli oman sarjan jengiä vastaan voitettiin selvästi ilman mitään suurempia ongelmia.

Menneenä viikonloppuna oltiin pelaamassa Tours nimisessä kaupungissa kaksi peliä. Lähdettiin ajamaan perjantai-aamuna ja illalla pelattiin peli, joka voitettiin. Oli vielä kuumempi pelata, kuin edellisviikonloppuna hallin heikompien jäähdytyslaitteiden takia. Nukuttiin yö, syötiin aamupala ja pelattiin 20 tuntiin toinen peli jo ennen yhtä päivällä, joka hävittiin maalilla. Sunnuntaina yöllä tultiin takaisin kotiin ja maanantai oli tavallaan vapaapäivä, paitsi illalla oli koko joukkueen esittely yleisölle ja sponsoreille rannalla kauniissa ‘Chambre d’ amour (Rakkauden luola) nimisessä paikassa. Eilen pelattiin Bordeaux’n joukkuetta vastaan toistamiseen. Nyt ei lähtenyt enää tukka päästä, vaan laitettiin luukut kiinni ja peli oli 0-0 2.erän jälkeen, jonka jälkeen valmentaja halusi antaa nuorelle veskarille peliaikaa myös ja päästi vanhan ketun huilaamaan. Hävittiin 1-2 peli lopulta viimeisen sekunnin maalilla.
Tulevana lauantaina starttaa kausi virallisesti, joka alkaa meidän osalta vieraissa 12 tunnin ajomatkan päässä. Vieraspeleihin lähdetään aina yötä myöten bussilla ja seuraavana päivänä pelataan ja pelin jälkeen yötä vasten takaisin kotiin. Pisin pelireissu on 1300 km päässä. Bussin penkeistä kaadetaan punkka jokaiselle ja siinä otetaan unta palloon. Retkipatja, tyyny, peitto ja hyvät eväät, niistä on tämän veskarin voitolliset vierasreissut tehty.

Tuossa tiivistetysti viimeiset pari viikkoa ja lähtölaukaus Ranskaan on ollut kiva ja erittäin onnistunut. Tähän kirjoituksen loppuun vielä yksi mielenkiintoinen tapahtuma pukukopista, olkaa hyvä!
Tultiin yksi päivä aamujäiltä ja suihkussa minua vastaan tuli jotakin, mitä en ennen lätkäjengin kopissa ollut nähnyt. Pelikaveri tuli suihkutiloissa vastaan hauki kainalossa! Siihen se mätkäytti sen käsienpesualtaaseen jäihin ja paineli itse muina miehinä suihkuun. Kai se oli käynyt ostamassa sen joltakin kalastajalta rannalta jossain välissä ja laittoi sen jäihin ennen syöntiä. En alkanut kyselemään enempää hauen käyttötarkoituksesta, vaan painelin kotiin ja turvauduin omiin sapuskoihin.

Paistettua mustekalaa muuten söin yksi aamupäivä ja oli ylivoimaisesti parasta mustekalaa, mitä olen päässyt ikinä syömään, nam!

 

Tällaista siis täällä, pieni updeittaus oli tähän kohtaan nyt varmasti paikallaan, kun edellisestä tarinoinnista taitaa olla melkein puoli vuotta jo aikaa. Mukavaa viikkoa kaikille ja syksyn alkua sinne Suomeen ja niihin yli 120 muuhun maahan, joissa tätä blogia toivottavasti luetaan tälläkin kaudella!

 

Parhain terveisin, Baskimaan päällikkö #34