Archive for December, 2014

The WordPress.com stats helper monkeys prepared a 2014 annual report for this blog.

Here’s an excerpt:

The Louvre Museum has 8.5 million visitors per year. This blog was viewed about 400,000 times in 2014. If it were an exhibit at the Louvre Museum, it would take about 17 days for that many people to see it.

Click here to see the complete report.

Advertisements

Elämää Italiassa osa 7

Posted: December 24, 2014 in Uncategorized

Joulu on jo maalilla…

 

Aito italialainen joulukuusi löysi tiensä meillekin!

Aito italialainen joulukuusi löysi tiensä meillekin!

Lovena Ljubljanaan. ;)

Lovena Ljubljanaan. 😉

Kalkkuna uuniin ja kirkkoon!

Kalkkuna uuniin ja kirkkoon!

Täällä ollaan joulunvietossa jo kovaa vauhtia ja perinteiset riisipuurot mantelilla ollaan saatu jo syötyä! Pelejä on ollut viime aikoina todella hartaaseen tahtiin, kiitos täysin järjenköyhän sarjasysteemin. Edellisviikolla voitimme vieraissa Neumarktin 3-5 ja eilen sama joukkue kaatui kotona tiukkojen vaiheiden ja Matti “Nasty” Näätäsen huikean playstation henkisen kynäilyn jälkeen 3-2! Nyt alkaa pelejä olemaan sitten senkin edestä, ennen vuodenvaihdetta pelataan vielä 3 peliä ja uudenvuodenpäivänäkin on peli, eli raketit paukkuu siinä mielessä aika rauhalliseen tahtiin täällä.

Sen verran hartaaksi olen tullut, että yritin käydä kuuntelemassa paikallisessa Katolisessa kirkossa joululauluja tässä yksi kaunis päivä. Olin lukevinani, että siellä alkaa joku tämän henkinen tapahtuma kello kolme, päivä oli torstai. No menin sisään ja hetken siellä laulua kuunnellessani ja kolikoita kolehtiin laittaessani tajusin , että ei himputti, nyt ollaan totaalisen väärässä paikassa totaalisen väärään aikaan! Olin keskellä hautajaisia! Huhhei.

Nyt löytyy oikea suunta ja valot on päällä koko ajan!

Nyt löytyy oikea suunta ja valot on päällä koko ajan!

Ei nenä vuoda enää kesken pelin!

Ei nenä vuoda enää kesken pelin!

Toinen hauska tapahtuma sattui tässä taannoin kun menin hakemaan paikalliselta lääkäriltä rasvaa käsiini, kun tarvin tietynlaisia rasvoja aina talvi-aikaan, kun iho meinaa kuivua. Osasto, johon menin odottamaan omaa vuoroani oli amputaatio-osasto ja ehdin siinä jo miettiä, että ei käsi nyt varmaan niin heikossa hapessa ole. No, lampsin nimen kuultuani huoneeseen sisälle ja tuolit nähdessäni tajusin, että olin juuri saapunut gynegologille hoidattamaan räpylöitäni. Hetken selvittelyn jälkeen pääsin oikeaan paikkaan ja dermatologille, josta löytyi oikeanlainen hoito oikeaan osoitteeseen. Eli tonttuilut on hoidettu joulun kunniaksi oikein huolella täällä!

Siinä on jonkun raajat oikein kehyksien kanssa.

Siinä on jonkun raajat oikein kehyksien kanssa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ljubljanski Grad, upea linna vanhassa kaupungissa.

Ljubljanski Grad, upea linna vanhassa kaupungissa.

Meillä oli kaksi päivää vapaata viime viikonloppuna ja lähdettiin pelikaverini Jordan Owensin kanssa käymään Sloveniassa, Ljubljanassa. Mentiin sinne omalla autolla ja matka sinne kestää täältä Sterzingistä noin neljä tuntia. Ljubljana oli tunnelmallinen ja erittäin viihtyisä kaupunki, varsinkin vanhan kaupungin osa oli joulutorien ja elävän musiikin johdosta upea. Hotellin vieressä oli yksi Euroopan suurimmista kylpylöistä, jossa pelkästään saunoja on 16 kappaletta! Siellä käytiin rentoutumassa sunnuntaina. Kävimme myös vierailemassa vanhan kaupungin kuuluisimmassa nähtävyydessä, linnassa nimeltä Ljubljanski Grad. Käytiin myös jokilaiva ajelulla, jossa saimme privaatti kyydin, kun muita matkustajia ei sattunut kyytiin samalla kertaa. Lipun hinta laivaan oli 5€/hlö ja se sisälsi myös laivan oman glögin, jota juodessa ja maisemia katsellessa mieli todellakin lepäsi. Kahden päivän irtiotto Slovenian pääkaupunkiin oli todella paikallaan ja onnistunut reissu kaikinpuolin.

Minä ja "Owie".

Minä ja “Owie” Ljubljanassa.

Maanantaina meillä oli joukkueen kesken “Secret Santa” niminen tapahtuma treenien jälkeen, eli ostettiin tai tehtiin lahjat pelikavereille ja lahjan antaja ei saanut paljastaa sitä, kenelle oli ostanut lahjan, vaan lahjan saajalla oli kolme mahdollisuutta arvata keneltä lahja oli ja jos arvasi oikein, antaja joutui maksamaan sakkokassaan sakkorahan ja taas päinvastoin. Joukossa oli huikeita lahjoja ja esimerkiksi yksi nuori puolustaja sai kypärän, johon oli kiinnitetty vessapaperiteline, josta hän saa niistää aina nenänsä, koska kaverilla on ollut nuha viimeiset kolme kuukautta. Toinen pelaaja sai kypärän, jossa oli kompassi ja hehkulamppu ja perustelut oli, että pelaaja väläyttelee välillä, mutta välillä suuntavaisto kentällä on hieman hakusessa. Kuvat löytyy blogista tämän kirjoituksen yläpuolelta.

 

Nyt siis aina yhtä mukava jouluaatto vietetään niin perinteisin menoin täällä, kuin se vain suinkin on mahdollista. Kirkossa käynti, jouluruokailu, sekä joulupukki ovat tänään siis ohjelmassa. Vähän kanadalaista väriäkin löytyy kalkkunan muodossa joulupöydästä, kun marmorisuolattu potka oli vähän hakusessa täällä. Eikait tässä muuta, kuin tonttulakki päähän ja toivotan kaikille oikein mukavaa ja rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2015! Palataan astialle ensi vuonna seuraavan kerran!

ps. Kuvien sijoittelu on tarkoituksella tällä kertaa hieman sekaisin, koska nyt on tonttuilun aika! 🙂

 

Lämpimin jouluterveisin, suomalainen italiaano #34

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hikinen veskari lätkässä lehmiin

 

Hei kaikki lukijat ja terveiset täältä syksyisestä Sterzingistä!

 

 

Kokonainen kuukausi on ehtinyt vierähtää edellisestä kirjoituksesta ja joulukuun puolella mennään jo kovasti. Täällä odotellaan pelien lisäksi lunta, että pääsisi hiihtämään ja laskettelemaan. Täällä on viime ajat harjoiteltu paljon enemmän, kuin pelattu pelejä. Syynä tähän tilanteeseen on se, että emme selvinneet Italia-Cup nimiseen turnaukseen, joka täällä pelataan joka vuosi. Itse sarjassa olemme sijalla seitsemän ja joukkueita on sarjassa siis 12. Viimeisin peli oli Kalternia vastaan vieraissa. Voitto tuli luvuin 2-3 ja halli oli vähintäänkin mielenkiintoinen, koska siellä oli ainoastaan katto, eikä seiniä ollenkaan. Sama minne ilmansuuntaan katsoi, niin männyt ja lehtikuuset sieltä kurkistivat! Tuon pelaamattoman ajan me ollaan siis harjoiteltu paljon ja kovaa. 10 päivään oli 18 harjoitusta ja sen kyllä tunsi kropassa. On toki kovempaakin menty omalla uralla aikaisemmin. Venäjän aikana mentiin melkein puoli vuotta kolmella vapaapäivällä ja nekin olivat yhteen putkeen, kun Venäjällä vietettiin joulua ja odotettiin Pakkasukkoa saapuvaksi. Tämä alkuviikko valmistaudutaan huolella tuleviin peleihin ja harjoittelumäärä on maltillisempi.

Kotipihassa.

Kotipihan syysmaisema.

 

 

Täällä on paljon upeita paikkoja, niinkuin olen aikaisemmin maininnutkin, mutta yksi ehdoton suosikkipaikka on täällä kotipaikassa sijaitsevat Stangen vesiputoukset. Aivan mahtava paikka antaa aikaa ajatuksille ja ihastella veden valtavaa voimaa ja korkeuseroja. Tuossa paikassa luonto osoittaa kauneuttaan viimeisen päälle upealla tavalla. Antaa siis seuraavien kuvien kertoa hieman tästä paikasta.

Stangen vesiputoukset.

Stangen vesiputoukset.

image

image

image

Meillä oli viime viikolla torstaipäivä vapaata ja kävimme joukkueen kanssa illallisella Insbruckissa keskiaikaisessa ravintolassa. Siellä syötiin pelkästään veitsen ja sormien avulla, niinkuin siihen aikaan on ollut tapana. Joukkueesta valittiin yksi Ritari, yksi palvelija ja yksi Jokeri. Ritari antoi kädentaputuksilla köskyjä, jolloin muut huusivat yhteen ääneen, niin että koko ravintola raikasi! Palvelija toi Ritarille aina kaiken, minkä Ritari pyysi ja Jokerin piti kertoa vitsejä ja tanssia pöydällä, mutta meidän Jokeri oli vähän ujonlainen, niin pöytätanssia ei nähty koko iltana. Ruoka oli keski-ajan tyyliin tehtyä, mm. possua läskeineen, kanankoipia, liha-kasviskeittoa ja omenapiirakkaa jälkiruoaksi. Hauska kokemus, joka jäi kyllä mieleen.

Ei ehkä laihduttajan lempiannos, mutta hyvää oli!

Ei ehkä laihduttajan lempiannos, mutta hyvää oli!

image

image

Saimme myös viikonlopun vapaaksi, kun ei ollut pelejä ollenkaan, niin käytin tilaisuuden ja lensin lauantai-aamuna Algheroon, Sardiniaan minilomalle ja toivoin saavani lämpöä ja aurinkoa ja tilaus meni perille! Lämmintä oli +26 astetta ja täysi kesä päällä. 1h10min lento Milanosta ja aivan eri säät! Kaupunki oli enemmän “italialainen” , kuin tämä meidän pohjois-pääty, jossa on todella siistiä ja paljon vaikutteita kulttuurillisesti mm. Saksasta. Mutta saari oli todella kiva ja aito italialainen, enkä ole ennen tähän aikaan vuodesta lämpimässä käynytkään, mutta täällä se on mahdollista lyhyiden etäisyyksien ansiosta jopa kesken kauden. Ruoka oli tuollakin aivan loistavaa ja hintataso huomattavasti edullisempi, kuin meillä täällä. Lomailijoita ei juuri näkynyt, kun on out-season menossa ja paikan rauhallisuus oli myös tervetullut lisä kaiken muun hulinan keskellä.

Auringonlasku Sardiniassa.

Auringonlasku Sardiniassa.

Sardinian historiallisia maisemia ja sotilastukikohta.

Sardinian historiallisia maisemia ja sotilastukikohta.

Eilen jatkuivat harjoitukset ja aamulla kävin maalivahtivalmentajan kanssa tekemässä joka tiistaisen maalivahtitreenin. Maalivahtiharjoituksesta ja valmentajasta on ollut apua itselleni tällä kaudella todella paljon ja se on vahvistanut näkemystäni entisestään siitä, että koskaan et ole liian vanha kehittymään ja oppimaan lisää. Meillä on ollut alusta asti loistava yhteinen sävel ja olen tykännyt tästä valmentajasta todella paljon. Kohta lähden hallille tekemään hyppy- ja sprinttitreenin ja jäätreeni odottaa sen jälkeen. Torstaina jatkuu pelit kotona Milano Rossobluta vastaan. Saa nähdä, että tulevatko ne tänne asti laulamaan minulle, niinkuin tekivät silloin Milanossa. Olisi kyllä tosi kiva kuunnella taas italialaisia aarioita yksi puolituntinen. Lauantaina on vieraspeli Cortinaa vastaan  ja nuo vieraspeleihin lähdöt ovat olleet joka kerta yhtä mielenkiintoisia. Täällä on ollut koko ajan käynnissä joku työmaa, josta ei tunnu valmista tulevan kirveelläkään, niin bussi ei pääse ajamaan hallille, vaan me ajetaan bussille!

Tässä on rallihiivatiksi nimeämäni kosla, johon pakkaan pienen pelikassini, mailat, sekä pelireissulla muut tarvittavat tykötarpeet ja ajan linja-autolle joka kerta.

Tässä on rallihiivatiksi nimeämäni kosla, johon pakkaan pienen pelikassini, mailat, sekä pelireissulla muut tarvittavat tykötarpeet ja ajan linja-autolle joka kerta.

Tässä siis akuuteimmat kuulumiset täältä alppien kupeesta. Hermot ja kroppa ovat saaneet levätä ja nyt on taas aika laittaa jalka kaasupolkimelle muuallakin, kuin rallihiivatissa ja ottaa elintärkeät pisteet seuraavista peleistä. Mukavaa joulukuun ensimmäistä viikkoa teille kaikille ja katsotaan, jos kirjoittelen tässä vielä ennen Joulupukin tuloa. Joulukuusi tulee taloon, siitä en tingi ja pukkikin aikoi käydä katsomassa, että miten täällä menee. Tosin perinteinen kinkku taitaa jäädä väliin, kun tuohon uuniin ei mahdu kerrallaan, kuin possun kärsä, mutta mennään ilmakuivatulla versiolla nyt tämän kerran, kun tilanne sen kerta vaatii. Kinkuista ja kantturoista puheen ollen loppukevennyksenä meidän tilan lehmästä kuva, jossa minulla ja Mansikilla oli hellä hetki tässä yksi päivä. Ei muuta kuin arrideverci ja palataan blogeille!

Minä ja Mansikki.

Minä ja Mansikki.

Parhain terveisin, suomalainen italiaano #34